Koti kaupungissa - Hem i Stan

Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 23.2. yhdistyksemme tonttivaraushakemuksen.

Matkaraportti opintomatkasta Tanskaan ja Ruotsiin24.-26.1.2009

Työryhmä: Salla Korpela, Eric Pollock, Irina Krohn, Matti Airas Yhteisöasumisen Opintomatka Tanskaan ja Ruotsiin

Koti kaupungissa ry – Hem i stan rf:n työryhmä teki opintomatkan tutustumaan neljään tanskalaiseen ja yhteen ruotsalaiseen asuinyhteisöön. Lisäksi opintomatkaan sisältyi vierailu Suomen Kööpenhaminan suurlähettilään luona sekä kiertokävely Västra Hamnenissa, Malmön vanhaan satamaan rakennetulla lla.Matkaan lähdettiin varhain lauantaiaamuna 24.1. ja palattiin maanantai-iltana 26.1. Työryhmä majoittui DGI Byens –hotelliin, joka on sikäläisen naisvoimisteluyhdistyksen omistama edullinen, mutta kaikin tavoin mainio hotelli.

1. Lange Eng, Albertslund

yhteyshenkilö: Christian Pinkowsky

http://www.langeeng.dk/

1.1 YleistäLange Eng on uusi yhteisö, asukkaat ovat muuttaneet asuntoihinsa kesällä 2008. Kaksikerroksinen rakennus on kuin neliskulmainen linnoitus, jonka sisälle jää jalkapallokenttää suurempi sisäpiha. Kolmella sivulla on 54 kooltaan 70 m2- 130 m2 rivitaloasuntoa, neljännellä, lyhyellä sivulla ovat yhteisötilat. Hanke on käynnistetty alkuvuonna 2005 ja se on saatu nopeassa aikataulussa kasaan. Jokseenkin kaikki asukkaat ovat nuoria lapsiperheitä – yhteisössä asuu tällä hetkellä noin 100 aikuista ja 60 lasta.1.2 Rakennus

Rakennus edustaa tanskalaista modernia matalaa tyyliä ja sen ulkoseinät ovat mustat, suunnittelijana Dorte Mandrup arkitekter. Ikkunoita on paljon ja ne ovat hyvin suuria, sekä olohuoneissa että makuuhuoneissa. Vaikka talo vaikuttaa ulkoapäin linnoitukselta, vaikutelma kevenee lähituntumassa, kun käytännössä asuntojen läpi näkee.

Asunnot ovat hyvin keskitasoisen oloisia, ei mitenkään erityisen persoonallisia. Makuuhuoneet ovat isommissa asunnoissa yläkerrassa. Keittiöt ovat avokeittiöitä olohuoneen yhteydessä. Väljyyttä ja avaruutta on lähinnä korkeussuunnassa. Säilytystilat ja kylpyhuoneet ovat suomalaisen silmään pienet ja vaatimattomat. Eteisiä ei asunnoissa käytännössä ole lainkaan. Isäntämme Christian Pinkowsky vitsaili, että kovin samanlaisiksi ihmiset olivat asuntonsa sisustaneetkin, olisi voitu tehdä yhteistilaus Ikeaan. Ilmeistä on, että Lange Engin asukkaille yhteisö sinänsä on tärkeämpi tavoite kuin ainutlaatuisen, yksilöllisen kodin rakentaminen.Toisella lyhyellä sivulla oleva yhteisötila on suuri. Alakerrassa on ruokasali, johon mahtuvat kaikki yhteisön asukkaat yhtä aikaa. Tila on keskeneräinen, mutta nyt jo näki, että siitä tulee tyylikäs ja viihtyisä. Tila on myös hyvin äänieristetty mikä on varmasti viisas ratkaisu. Iso sali, jossa ruokailee toista sataa ihmistä yhtä aikaa, voi olla kuin asemahalli, jos siellä kaikuu. Keittiö on suuri, siellä mahtuu liikkumaan ja työskentelemään useampi ihminen kerralla törmäilemättä toisiinsa.

Yhteisötilan yläkerrassa oli pieni kahvilamainen yhteishuone, lasten leikkihuone, monitoimisali (esimerkiksi liikuntaa varten) sekä elokuvateatteri sekä varasto- ja teknistä tilaa.

1.3 Rakennusprosessi ja rahoitus

Ensimmäisessä vaiheessa (vuonna 2005) yhteisöstä kiinnostuneet ilmoittautuivat intressilistalle ja maksoivat 800 DKK (runsaat 100 €). Summaa ei palautettu niille, jotka peruivat kiinnostuksensa. Porukka ryhdyttiin kasaamaan alkuvuonna 2005, tontti Albertslundin uudella alueella oli kiikarissa pian sen jälkeen ja ensimmäiset piirustukset olivat valmiit 2005 toukokuussa.

Toisessa vaiheessa ns. B-listalle pääsy maksoi 10.000 DKK (runsaat 1000 €), mikä merkitsi kiinteää sitoutumista hankkeeseen, myös sen loppurahoitukseen. Jos tämän jälkeen halusi perääntyä, piti oma osuus myydä eteenpäin. Osa maksetusta summasta käytettiin osakkaan vaihdosta aiheutuneisiin hallinnollisiin kuluihin. Alkuvaiheessa kiinnostuneiden listalla oli paljon liikennettä molempiin suuntiin, lopulliset osakkaat selvisivät muutaman viikon kuluessa keväällä 2006.

Rahoitus järjestettiin niin, että jokainen mukaan tullut perhe neuvotteli rahoituksen valmiiksi oman pankkinsa kanssa. Tämän jälkeen koko hankkeen rahoitus järjestettiin Roskilde Bankin kautta joukkovelkakirjalla. Pankin kanssa oli epäonnea – se meni konkurssiin.

Epäonnea oli myös rakennusliikkeen kanssa. Se teki tarjouksen rakentamisesta hintaan 20.000 DKK/m2, jonka mukaan ostajat sitoutuivat ostamaan asuntonsa. Yhteistiloista jokainen asuntokunta maksoi 250 000 DKK osuuden riippumatta asunnon koosta.

Ensiksi rakennustyön aloitus viivästyi useita kuukausia. Kun rakennusfirma lopulta ryhtyi työhön, se huomasi tarjonneensa työpanostaan liian edulliseen hintaan. Kustannuksista jouduttiin karsimaan 10%, mikä merkitsi muun muassa parvekkeista luopumista. Sen sijaan tässä vaiheessa tehtiin selkeä päätös, että yhteistilasta ei luovuta. Lopulta rakennusliike meni myös konkurssiin ja jätti työt kesken. Yhteisö joutuu nyt asioimaan suoraan alihankkijoiden kanssa ja tekemään osan viimeistelytyöstä itse. Hankaluutta on myös aiheutunut tavaratoimituksista – käytännössä osa rakennustyömaalle toimitetuista tavaroista on varastettu.

Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta yhteisö näyttää säilyttäneen hyvän henkensä. Hyväntuulisina ja hyvässä yhteistyössä yhteisön miehet rakentelivat yhteisötilaa valmiiksi lauantaiaamuna kahvin ja oluen voimalla.

Pinkowsky totesi meille karvaista kokemuksista oppineena, että tärkeää on koko prosessin ajan säilyttää hankkeen johto yhteisön omissa käsissä. Tämä siksi, että mikään muu taho ei ole siihen sitoutunut koko omaisuudellaan ja sydämellään kuin tulevat asukkaat. Rakentajan kanssa asioivan organisaation on syytä olla erittäin vahva, sitoutunut ja hereillä. Toinen tärkeä opetus on, että hankkeelle on syytä palkata hyvä asianajaja hoitamaan sopimusneuvotteluja.

1.4 Yhteisö

Pinkowsky kertoi, että yhteisön perustana ovat olleet perusteelliset arvokeskustelut heti alkuvaiheesta lähtien. Tällä tavalla on varmistettu, että mukana olevat ihmiset tietävät, mihin ovat sitoutumassa. Yhteiset arvot, jotka on kirjoitettu ulos ja joihin ihmiset ovat tietoisesti sitoutuneet, varmistavat myös sen, että yhteisön yhteenkuuluvuus ei ole kiinni kulloisenakin hetkenä mukana olevien ihmisten keskinäisistä ”kemioista”. Osallisuus prosessista on myös kasvattanut sitoutumista ja vastuuta. Yhteisön hallitus on vaihdettu vaativan rakennusprosessin aikana puolen vuoden välein, jotta vastuu jakautuisi tasaisemmin ja jotta taakka ei kävisi liian raskaaksi kenellekään.

Koska yhteisötilat ovat keskeneräiset, varsinainen yhteisötoiminta ei vielä ole alkanut. Suunnitelmissa kuitenkin on, että yhteisössä järjestetään yhteinen ateria 2-6 kertaa viikossa. Tästä on sovittu heti alusta alkaen. Lisäksi järjestetään yhteisiä juhlia, kerhotoimintaa, elokuvailtoja ja muuta.

Lange Engissä on jo suunnitteluvaiheessa pohdittu yhteisöllisen ja yksityisen tilan ja olemisen erottamista. On sovittu, mikä on yksityistä, puoliyksityistä, puolijulkista ja julkista tilaa. Alueella liikkujat tietävät, missä olla, jos haluavat olla itsekseen ja minne mennä, jos haluavat seuraa. Yksityisyyden kunnioittaminen on yhtä tärkeää kuin sitoutuminen yhteisöön.

2. FredensborgEgebakken 3, Nødebo, 3480 Fredensborg.yhteyshenkilö Troels Harild Madsen

www.vandkunsten.com/uk/projects, Egebakken

2.1 Yleistä

Fredensborg on ikäihmisten yhteisö. Se sijaitsee kuninkaan vanhoilla metsästysmailla, kansallispuiston laidalla noin 20-30 minuutin junamatkan päässä Kööpenhaminan keskustasta. Yhteisö sijaitsee taajaman ulkopuolella bussimatkan päässä. Alue on hyvin väljästi rakennettua, oikeastaan maaseutumaista. Yhteisö on toiminut jo viisi vuotta. 2.2 Rakennus

Fredensborg muodostuu kolmesta rivitalosta sekä erillisestä yhteistalosta. Asuinrakennukset ovat yksikerroksisia, mutta korkeita, ylimmillään olohuoneen katto ulottuu kuuteen metriin. Joissain asunnoissa on myös kellarikerros.

Asunnot ovat 90-150 m2 ja suunniteltu yksin asuvia tai pariskuntia varten. Tilojen jako on yksinkertainen. Olohuoneet ovat suuria, jopa 50-60 m2, keittiö toisessa päässä. Pienimmissä asunnoissa on olohuoneen lisäksi vain makuuhuone ja kylpyhuone, isommissa muita huoneita. Suuret olohuoneet ovat monikäyttöisiä, tarpeen vaatiessa niihin voi virittää vaikka 20 hengen ruokapöydän, jos lapsia ja lapsenlapsia on tulossa kylään.

Arkkitehtuuri ja rakentaminen ovat modernia, pelkistettyä, tyylikästä ja laadukasta. Rakennukset on suunnitellut kansainvälisesi tunnettu arkkitehtitoimisto Vandkunsten ja niitä on esitelty tanskalaisessa design-lehdessä. Vandkunsten on Suomessakin tuttu, ja saanut Alvar Aalto mitalin 6.2.2009. Näimme 3-4 erikokoista asuntoa, jotka kaikki oli myös sisustettu erinomaisen tyylikkäästi. Erityismaininnan ansaitsevat rivitalopihat, jotka olivat viimeisteltyjä, viihtyisiä ja kaikkina vuodenaikoina helppohoitoisia.

Yhteisötalo on hallimainen ja viistokattoinen, päädyt ovat kokonaan lasia. Alakerrassa on suuri monikäyttöinen yhteisötila ja keittiö sekä pieni kerhohuone, yläkerrassa on varastotilaa. Sisältä yhteisötila on saatu viihtyisäksi vaneripaneeleilla, matalalla roikkuvilla kattolampuilla ja kirjahyllyillä sekä muilla viihtyisillä kalusteilla. Lattia on päällystetty liukumattomalla, helppohoitoisella muovimatolla.2.3 Rakennusprosessi ja rahoitusRakennuttamisen oli aikanaan hoitanut rakennusyhtiö porukalle, joka oli valmiiksi kasassa. Se oli myös lunastanut muutaman asunnon itselleen ja myynyt ne eteenpäin.

2.4 YhteisöYhteisö oli saanut alkunsa ruokaklubista. Sen jäsenet olivat hyvin korkeasti koulutettuja ja sivistyneitä – kävi ilmi, että käytännössä kaikki olivat vähintään professoreja. Kun klubilaiset olivat päättäneet rakennuttaa itselleen talot ja tarvitsivat lisää samanhenkisiä ihmisiä, he olivat ilmoitelleet lehdissä, joita he tiesivät älykköjen lukevan.Yhteisöllä ei ole säännöllistä viikoittaista yhteisateriaa, sen sijaan on kuukausittain soppailta. He myös järjestävät yhteisötalollaan luentotilaisuuksia, teemailtoja ja muita tapahtumia ja tekevät yhdessä retkiä ja matkoja. He ovat yhdessä ensisijassa siksi, että viihtyvät keskenään.

Koska suurin osa asukkaista on eläkkeellä, heidän yhteisöllisyytensä toteutuu arkisessa kanssakäymisessä. Arkkitehti oli viisaasti suunnitellut asuntojen ulko-ovien viereen talon ulkoseinälle penkin, jossa on sekä helppo pukea saappaita jalkaan että mukava istua aamusella kahvikupin ja illalla viinilasin kanssa. Naapurukset kulkevat toistensa luona ja seurustelevat. Muuan asukas kiteytti, että tässä yhteisössä on oltava vahva maksa. Hän käytti nimitystä ”neighbourhood trap” ja pelkästään myönteisessä hengessä.

3. BakkefaldetTønsbergvej 194, 4000 Roskilde.yhteyshenkilö Nikoline Agger

http://www.bakkefaldet.dk/

3.1 YleistäBakkefaldet on 27 talouden yhteisö Roskilden laidalla, noin 35 kilometrin päässä Kööpenhaminassa. Alue on uusi ja se on rakennettu väljästi, kuitenkin kohtalaisen tiiviisti ja matalasti. Voisi verrata vaikka Keravaan. Arkkitehtuuriltaan alueen talot näyttävät kunnianhimoisilta. Saman kadun varrella on neljä samantyyppistä yhteisöä, ja kunta on kaavoittanut tontit nimenomaan tähän käyttöön. Bakkefaldet on valmistunut kesällä 2008.3.2 RakennusBakkefaldetin asuintalot ovat joko pari- tai rivitaloja, kooltaan joko 90m2 tai 118 m2. Isäntämme Nikoline ja Lars olivat tosin rakentaneet vastikään avoimen olohuoneensa korkean osuuden umpeen ja saaneet näin 20 m2 lisää asuintilaa yläkertaan. Tärkein syy tähän toimenpiteeseen oli kuitenkin melun hillitseminen, perheessä kun on kaksi lasta.

Näkemämme asunto oli hyvin tavanomainen, ei poikkea sisätiloiltaan mitenkään erityisesti standardipientaloista Suomessa. Säilytystilaa tosin on vähän ja talossa on yksi ainut pieni WC/kylpyhuone, jossa on myös pyykinpesutorni. Yläkerrassa, missä makuuhuoneet ovat, ei ole lainkaan WC:tä. Ulkopuolelta talo on verhoiltu mustalla levyllä, mikä näytti olevan Tanskassa muutenkin muotia.

Bakkefaldetin yhteisötila on erillisessä rakennuksessa. Alakerrassa on iso yhteinen tila ja yläkerrassa on osin avointa tilaa, osin lasten leikkihuone ja aikuisten kahvila/elokuvatila. Nikolinen ja Larsin mielestä yhteistila ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Suurin ongelma on, että se on liian pieni. Koko yhteisön asujaimisto ei mahdu sinne yhtä aikaa. Toinen ongelma on puutteellinen äänieristys. Kun monta perhettä ruokailee kaikuisassa salissa yhtä aikaa, melu on melkoinen. Keittiöön he olivat tyytyväisiä, samoin kuin keittiön yhteydessä olevaan tilavaan varastotilaan sekä erilliseen keittiön sisäänkäyntiin.

3.3 Rakennusprosessi ja rahoitus

Bakkefaldetin yhteisön aloitteentekijä oli arkkitehtitoimisto, joka ryhtyi suunnittelemaan taloja. Kun porukka oli saatu kokoon, se ryhmäytyi nopeasti, kävi arvokeskustelut, määritti tavoitteensa – ja irtisanoi suunnittelijat sekä hankki uudet. Vieressä oli useita tyylikkäitä yhteisöasumisen taloryhmiä, joten asemakaavoitus oli suosinut yhteisöasumisen muotoa.

Kiinnostuneiden listalle ilmoittautuminen maksoi 5000 DKK, jota ei hyvitetty perääntyneille. Toisessa vaiheessa sitoutuminen maksoi 30.000 DKK. Rahoituskuvio oli samanlainen kuin Lange Engissä (ks. 1.3). Myös pankki oli sama Roskilde Bank, joka meni konkurssiin. Lars ja Nikoline maksoivat asunnostaan hiukan alle 400.000 DKK. Kunnalta ostettu tontti tuli kalliiksi.

3.4 Yhteisö

Bakkefaldetin yhteisöllä on säännöt, jotka on kirjattu ylös varhaisessa vaiheessa käydyn arvo- ja tavoitekeskustelun jälkeen (liitteenä). Tällä tavoin se, mitä yhteisö heille merkitsee ei ole kulloinkin mukana olevista yksilöistä riippuvaista. He sitoutuivat tietoisesti alusta asti olemaan sosiaalinen yhteisö, jolla on säännöllistä yhteisötoimintaa. Vain muutamat yhteisön aikuiset tunsivat toisensa entuudestaan, mutta joukko muodostui hyvinkin samanhenkiseksi tai ainakin se koostuu samassa elämäntilanteessa olevista ihmisistä. Tämä tietysti johtuu myös siitä, että paikka ja asunnot ovat sellaisia, että niissä viihtyvät parhaiten lapsiperheet.

Yhteinen ateria on neljä kertaa viikossa. Keittiövuoro osuu joka talouteen neljän viikon välein, keittiössä työskentelee 6-7 henkeä kerrallaan. Yhteinen ateria syödään maanantaista torstaihin, kerran kuussa torstaiateria siirtyy perjantaihin, jolloin lapset voivat jäädä leikkimään keskenään ja aikuiset viettämään yhdessä viikonlopun alkua. Viikon ruokalistalla vuorottelevat kala-, liha-, kasvis- ja keittoruoka. Allergioita ei oteta erityisesti huomioon. Ateriaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta keittiövuorot pakollisia. Sama työryhmä työskentelee keittiössä koko viikon, koska tällöin he ovat paremmin vastuussa ja tietoisia siitä, mitä aineksia on ja mitä tarvitaan lisää. Seuraavan viikon ruokalista ilmestyy yhteisön intranettiin edellisellä viikolla ja joka perheen on torstaihin mennessä ilmoitettava, montako aikuista ja lasta kullekin aterialle osallistuu. Aikuisen aterian hinta on 25 DKK, 4-14 –vuotiaiden puolet siitä ja sitä pienemmät lapset syövät ilmaiseksi. Halutessaan asukkaat voivat hakea ruoat yhteiskeittiöstä ja syödä omissa oloissaan. Yhteinen sääntö on, että aterian alussa kaikki, myös lapset istuvat 15 minuuttia paikoillaan – näin taataan ruokarauha. Astiat ja ruoat katetaan pöytiin, jolloin tunnelma on vähemmän laitosruokalamainen. Ruokarauhan jälkeen lapset voivat mennä leikkimään. Kun ateria on perjantaina, tarjotaan myös jälkiruokaa. Bakkefeldtin keittiössä käytetään paljon erikoiskaupasta tilattua luomuruokaa.

Viikonloppuisin yhteisötila on asukkaiden yksityiskäytössä. Jos joku järjestää juhlat, hän voi kutsua ne yhteisön jäsenet jotka haluaa, ei ole mitään velvoitetta kutsua kaikkia. Jouluna ja yhteisön syntymäpäivänä järjestetään isot yhteiset juhlat.

Myös ruohonleikkuu- ja lumenluontivuorot on jaettu asukkaiden kesken viikon verran kerrallaan.

Isäntämme arvioivat, että yhteiset, määritellyt ja julki lausutut (kirjoitetut) arvot ovat yhteisön rakentamisessa kaikkein tärkeintä. On tärkeää päättää, mihin keskitytään (onko tärkeintä hinta, arkkitehtuuri, sijainti vai yhteisö). Vaiheet on dokumentoitava hyvin. Sitoutuneiden ihmisten on oltava itse läsnä kokouksissa, joissa päätetään hankkeen edistämisestä, vaikka tämä vie aikaa ja energiaa. Suvaitsevuutta on oltava enemmän kuin tavanomaisissa anonyymeissä lähiöissä. Vaikka asutaankin yhteisössä, siellä on voitava turvallisesti olla myös epäsosiaalinen silloin, kun ei halua tai jaksa seuraa.

4. Munksoegaard

Yhteyshenkilö: Helle Humlum
Munnksøgård 22, 4000 Roskilde http://www.munksoegaard.dk/

4.1 Yleistä

Munksoegaard Roskildessa on 100 talouden yhteisö ja sellaisena Tanskan suurin. Se on jakautunut viiteen 20 talouden ryhmään: nuorten ( sisään muuttaessa oltava alle 32 v.), perheiden, ikäihmisten (sisään muuttaessa oltava 50-65 –vuotias ja ilman huollettavia lapsia), osaomistus- sekä omistusasumisryhmiin. Nuorten, perheiden ja iäkkäiden asunnot ovat vuokraperusteisia. Yhteisö on perustettu vuonna 2000. Sillä on ekologisia painotuksia. Munksoegaard kiteyttää kokemuksensa:

“Visioner uden handling er blot en drøm.
Handling uden visioner får bare tiden til at gå.
Visioner sammen med handling kan ændre verden.”

4.2 Rakennus

Munksoegaardin asuintalot kaikissa ryhmissä ovat kaksikerroksisia rivi- tai paritaloja. Yhteisö on perustettu entisille maatalousmaille ja koko yhteisön yhteisinä tiloina ovat vanhat maatalousrakennukset, joissa sijaitsee muun muassa suuri pyörävarasto, luomutuotekauppa, kahvila ja kirjasto sekä pellettilämpövoimala. Yhteisön tontti on suuri ja siihen kuuluu myös pelikenttiä, kasvimaa sekä eläinsuojat, jossa on ainakin kanoja ja hevosia. Yhteisöllä on oma jätevedenkäsittelyjärjestelmä, jossa käymäläjätteestä erotellaan WC-istuimista lähtien erikseen virtsa ja uloste. Jokaisella ryhmällä on myös omat yhteisötalonsa, joiden toiminta on kunkin yhteisön vastuulla. Ruokatilat sijaitsevat näissä ryhmätaloissa.

Tutustuimme omistusasuntoryhmän yhteisötaloon, joka oli rakennettu olkisavitiilistä ja perustettu simpukankuorille, jotka emäntämme Helle Humlumin mukaan toimivat yhtä hyvänä eristeenä kuin Leca-sora. Myös joidenkin muiden yhteisten rakennusten katot oli päällystetty paksulla simpukankuorikerroksella.

Erilaisilla rakenteellisilla ratkaisuilla on saatu merkittävästi vähennettyä energiankulutusta ja jätteidentuotantoa ilman, että asukkaat olisivat joutuneet mitenkään merkittävästi tinkimään asumismukavuudestaan.

4.3 Yhteisö

Munksoegaardin yhteisö on toiminut jo lähes kymmenen vuotta, ja yhteisöelämän käytännöt ja toimintatavat ovat hioutuneet toimiviksi vuosien saatossa.

Kukin ryhmä määrittää oman toimintansa itse, me tutustuimme omistusasuntoryhmän toimintaan. Helle Humlum totesi ryhmien ja koko yhteisön suhteista, että oman ryhmän jäsenet ovat ystäviä, yhteisön muut jäsenet hyviä naapureita, joita yhdistävät yhteiset arvot.

Yhteiset ateriat muodostavat täälläkin yhteisöelämän ytimen. Omistusasumisryhmässä järjestetään yhteinen ateria muutaman kerran viikossa keskellä viikkoa, viikonloppuisin yhteisötila on varattavissa asukkaiden yksityiseen käyttöön.

Ryhmällä on hallitus, joka päättää juoksevista asioista, sen lisäksi on yhteisiä asukaskokouksia muutaman kerran vuodessa. Koko yhteisön tasolla on hallitus, joka muun muassa seuraa energiankulutusta ja jätehuollon toimivuutta.

Suuressa yhteisöjen yhteisössä on vuosien varrella koettu konfliktitilanteita, esimerkiksi ristiriita, joka seurasi siitä, että yksi ryhmä halusi rakentaa yhteisen ulkorakennuksen sellaiseen paikkaan, että siitä aiheutui häiriötä toiselle ryhmälle. Tällaiset vaikeat tilanteet koetetaan ensisijaisesti ratkaista ryhmien välisillä neuvotteluilla. Jos tässä ei onnistuta, yhteisössä on nimettynä ”viisaiden miesten tai naisten kollegio”, eräänlainen välitystuomioistuin, joka ratkaisee ristiriidat. Helle Humlum kertoi, että tätä viisaiden ryhmää on tarvittu yhteisön olemassaolon aikana vain kaksi kertaa ja sen käyttö pyritään rajoittamaan vain vaikeisiin ongelmatilanteisiin. Yhteisön toiminta edellyttää kaikkien aktiivista osallistumista ongelmien ratkaisuun, vastuuta ei voi sysätä muille.

Munksoegaardissa toimii myös yhteisöautorinki. Yhteisön omistuksessa on yhdeksän autoa, joita asukkaat voivat varata käyttöönsä. Autoringissä mukana olevat maksavat pienen kuukausimaksun sekä käytöstä kilometritaksan. Lastenistuimet ovat jokaisen omalla vastuulla. Autorinki vaikutti toimivan hyvin. Sähkövoimalla toimiva polkupyöräkin löytyy valikoimasta.

Yhteisön ekologiset painotukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ainoat asiat, joihin kaikkien on sitouduttava ovat erottelevan WC:n sekä fosfaatittoman peruaineen käyttö. Yhteinen linja on, että kenenkään henkilökohtaisia valintoja ei vahdita. Sitä, joka haluaa esimerkiksi ajaa yksityisautolla, ei paheksuta.

5. Landgången/Malmö

Sadelmakarebyn 6C, 21840 Bunkeflostrand, yhteyshenkilö Nils Assarsson

http://www.boaktiv.se/

5.1 Yleistä

Landgången on vajaan vuoden ajan toiminut ikäihmisten yhteisö Malmön esikaupunkialueella ja ainut laatuaan koko Malmössä. Asuinyhteisö on ruotsalaiseen tyyliin vuokraperusteinen ja kaupungin vuokra-asuntoyhtiön omistuksessa. Yhteisötilan omistavat asukkaat. Suurin osa asukkaista on eläkkeellä ja yksin asuvia, joukossa muutamia pariskuntia. 5.2 Rakennus

Landgången on hevosenkengän muotoinen kokonaisuus, jonka pitkät sivut ovat kolmikerroksisia luhtikäytävä -tyyppisiä asuintaloja ja lyhyellä sivulla on hissitorni sekä kaksikerroksinen yhteistila.

Asunnot ovat standardimallisia kaksioita tai kolmioita. Rakentamisen taso on hyvin keskimääräinen. Talo kasattiin valmiista tehdaselementeistä.

Yhteistilan alakerrassa on yhteinen ruokasali sekä tilava keittiö. Ruokasalin ikkunat voi pimentää elokuvaesityksiä varten. Yläkerrassa – jonne on kulku vain ulkopuolelta hissillä tai rappuja pitkin – on harrastustila, kaksi vierashuonetta, kylpyhuone sekä yhteinen, viihtyisäksi kalustettu olohuone, jossa on pieni keittiönurkkaus kahvinkeittoon – mielestämme varsin onnistunut kokonaisuus. Yhteisötilan pahin puute on, että se on asukkaiden mielestä osoittautunut liian pieneksi.

5.3 Rakennusprosessi ja rahoitus

Hankkeen puuhamiehet ja naiset ajoivat talon rakentamista kauan ennen kuin siitä tuli todellisuutta. He toimivat Bo Aktiv – nimisenä yhdistyksenä. Sopimus talon rakentamisesta ja hallinnoimisesta tehtiin lopulta kaupungin vuokrataloyhtiön kanssa. Asukkailla ei ollut suuria vaikutusmahdollisuuksia asuntojen rakentamiseen. Osoittautui virheeksi, että niin suuri osa asunnoista on kolmioita, sellaisiin ei ole tulijoita. Osa asunnoista on edelleen tyhjillään.

Asunnoistaan asukkaat maksavat vuokraa, joka vaikuttaa hyvin kohtuulliselta. Yhteisön asukkaat rahoittivat yhteisötalon ostamalla siitä osuuden, joka oli samansuuruinen riippumatta asunnon koosta, 130.000 SEK.

5.4 Yhteisö

Landgångenin yhteisö vaikutti aktiiviselta ja iloiselta. Yhteisö oli ryhtynyt järjestämään asukkaiden kokouksia vuotta ennen talon valmistumista, kokouksissa he olivat sopineet yhteisistä toimintamalleista. Yhteisöllä on hallitus, jonka lisäksi asujaimisto on jakautunut työryhmiin. Koko yhteisön kokouksia pidetään harvakseltaan. Kokouksista tehdään hyvät pöytäkirjat.

Landgångenissa järjestetään yhteinen ateria kolmesti viikossa viikonpäivinä omakustannushintaan 35 SEK/ateria. Perjantaisin tarjotaan aina myös jälkiruokaa ja sen jälkeen katsotaan yhdessä elokuvia. Keittiövuoro tulee jokaiselle joka kolmas viikko. Halukkaat voivat myös viedä annoksensa kotiin ja syödä siellä. Ruoka maksetaan etukäteen ostamalla kuponkeja. Yli jäänyt ruoka pakastetaan yhden hengen annoksina, ja niitä voi jokainen hakea pakastimesta kuponkeja vastaan. Ruokailu on klo 17.30 ja ruokailupäivinä yhteistila on varattu klo 19.30 asti, sen jälkeen voidaan järjestää muuta toimintaa, kokouksia, illanviettoja tai elokuvailtoja.

Yhteistalon yläkerran viihtyisässä olohuoneessa on syntynyt spontaani aamukahvittelukulttuuri. Asukkaat ovat sopineet keskenään, että he tapaavat olohuoneessa aamukahvin merkeissä klo 9.30 ja se, joka ensiksi on paikalla, laittaa kahvin tippumaan. Kulttuuriin kuuluu myös, että tuon tuosta joku tuo leipomuksia kaikkien nautittavaksi.

Muuta:

6. Illallisvierailu Suomen suurlähettiläspariskunta Eero ja Liisa Salovaaran residenssissä

Grønningen 11, 1267 København Suurlähettiläspari tarjosi ryhmälle illallisen residenssissään. Keskustelimme tanskalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista ja mielenlaadusta. Opimme, että siinä missä suomalaisia kuvaava ominaisuus on sisu, tanskalaisia kuvaa parhaiten hygge – jonka voisi suomentaa miellyttävyydeksi, mukavuudeksi, jonkinlaiseksi mukiinmenevyydeksi.

7. Kiertokävely Malmön uudella Västra Hamnin asuinalueella

Kävimme katsomassa, kuinka Malmössä on toteutettu Västra Hamnin kaupunginosa, joka vastaa jossain mielessä Jätkäsaarta. Sielläkin vanhan sataman tilalle on rakennettu asuinalue. Alueen tiivis, silti ilmava olemus miellytti meitä. Meren rannasta oli otettu kaikki irti leveillä rantabulevardeilla. Talojen arkkitehtuuri oli moderni ja hillitty ja värit luonnonläheiset, pidimme eniten taloista, joissa ei ollut turhaa konstailua.

8. Johtopäätökset

8.1 Yhteisön rakentamisessa tärkeää on määritellä ja kirjata selkeästi yhteisön arvot. Tällöin yhteisön koossa pysyminen ei ole riippuvainen kulloinkin siihen kuuluvista yksittäisistä jäsenistä tai heidän välisistään henkilökohtaisista suhteista.

8.2 Rakennusprosessin aikana yhteisön on syytä säilyttää ylin päätös- ja valvontavalta kaikessa itsellään, koska asukkaat ovat ainoat prosessin osallistujat, jotka ovat sitoutuneet sekä henkisesti että aineellisesti. Muille kyse on työstä töiden joukossa.

8.3 Yhteisöä voi luoda määrätietoisesti yhteisillä prosesseilla. Kyse ei ole ihmisten välisistä kemioista vaan siitä, että he sitoutuvat ja työskentelevät määrätietoisesti ja toisiaan kunnioittaen yhteisen päämäärän hyväksi.

8.4 Yhdessä syöminen ja tekeminen on tärkein yhteisöä koossa pitävä sosiaalinen liima. Arkiset askareet yhdistävät ja sitouttavat ihmisiä paremmin kuin harrastukset.

8.5 Yhteisötilojen on syytä olla riittävän suuret. Samoin yhteisten varastotilojen.

8.6 Yhteisössä on selkeästi märiteltävä, mikä tila on yksityistä, mikä puoliyksityistä, mikä puolijulkista ja mikä kokonaan julkista.

8.7 Vaikka yhteisössä sitoudutaan tiettyihin yhteisiin toimiin, jokaisen on voitava itse säädellä omaa osallistumistaan. Minimimäärä pakkoa eikä lainkaan toisten vahtimista.

8.8 Varhaisessa vaiheessa on syytä hankkia lakimies hoitamaan sopimukset kuntoon.

8.9 Yhteisö voi rakentua monella tavalla – vanhoista kaveruksista tai vaikka täysin toisiaan ennestään tuntemattomista ihmisistä rakennusfirman aloitteesta. Tämä ei ole oleellista – oleellista on, mitä ihmiset haluavat ja miten he osaavat toimia yhdessä.

8.10 Yhteisöasuminen ei ole vain tietynlaisten ihmisten asia. Yhteisössä voivat asua erilaisista elämänpiireistä olevat, poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti erilaiset ihmiset. Yhteisöasuminen sopii kaikille, jotka katsovat sen parantavan omaa elämänlaatuaan.

8.11 Yhteisötilojen rahoitus on jyvitettävä oikeudenmukaisesti. Se ei voi olla sidottu suoraan asunnon kokoon.

8.12 Yhteisön luomisen ja rakentamisen aikana runsas kokoustaminen kannattaa, vaikka se vie aikaa ja on raskasta. Kaikki on puhuttava yhteisesti auki ja ratkaistava yhdessä, vain sitä kautta ihmiset sitoutuvat.

9. Käytännön ideoita

9.1. Yhteisillä aterioilla on aina alussa 15 minuutin ruokarauha, jonka aikana lapset istuvat rauhallisesti pöydissä. Sen jälkeen saa lähteä leikkimään.

9.2 Yhteisöruokasalin on syytä olla niin kodinomainen kuin mahdollista – kaikki saavat laitosruokailusta tarpeekseen kouluissa ja työpaikoilla. Tämä toteutetaan käytännön järjestelyillä.

- Kalusteiden on oltava paitsi käytännöllisiä, myös kauniita, kodinomaisia.

- Pöytiin katetaan aina kauniit, vuodenaikaan sopivat kaitaliinat (ei kokopöytäliinoja, jotka likaantuvat ja joissa on kova huoltaminen) ja kukat tai kynttilät.

- astiat katetaan pöytiin ja ruoat viedään pöytäkuntiin tarjoiluastioissa. Näin vältetään jonottaminen.

- Yhteisen ruokatilan akustiikkaan on syytä kiinnittää huomiota, jotta siellä ei ole hallimainen melu silloin, kun on paljon ihmisiä paikalla.

9.3. Keittiövuorot tulevat säännöllisesti kaikille voimien mukaan. Ikäihmiset (esim. yli 75 v.) tai sairaat voitaisiin vapauttaa pakollisista keittiövuoroista, saa osallistua voimien mukaan jos haluaa. Ruokailuun osallistuminen on tietysti vapaaehtoista, mutta siitä on ilmoitettava etukäteen. Ruoasta maksetaan ilmoittautumisen mukaan.

9.4 Jos haluaa syödä omassa rauhassa, ruoan saa käydä myös hakemassa mukaansa kotiin.

9.5 Ylijäänyt ruoka pakastetaan yhden hengen annoksina, joita voi lunastaa normaalin aterian hinnalla.

9. 6 Yhteisön jäsenten mahdolliset allergiat kartoitetaan, mutta niistä ei tehdä numeroa. Ruokiin merkitään aina tarkasti, mitä ne sisältävät. Voidaan päättää esimerkiksi, että käytetään aina HYLA-maitotuotteita ja suurustetaan kastikkeet gluteenittomasti, mutta muutoin allergiset vain jättävät aterian väliin, jos ruoka ei heille sovi.

9.7 Sopiva ruokalistan suunnittelun perusta voisi olla esimerkiksi, että vuoropäivinä on kalaa, lihaa, keittoa ja kasvisruokaa. Tällöin jokaiselle on jotain kaikkina viikkoina.

Tanskan yhteisöasumisyhdistyksen sivut: www.bofaelleskab.dk

Olemme televisiossa!

Yhdistyksemme puheenjohtaja Salla Korpela on Arto Nybergin vieraana TV 1:ssä sunnuntaina 22.2. klo 19.45.