Koti kaupungissa - Hem i Stan

Jutun lyhennetty versio ilmesty Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.5.2009 

Kerrostalojen asukaslähtöinen ryhmärakentaminen synnyttää asumisen innovaatioita, säästöjä ja hyvinvointia 

Maan hallitus on taantuman torjunnan nimissä panostanut viime aikoina voimakkaasti asuntorakentamisen tukeen. Helsingin Sanomissa 27.3. kerrottiin, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Araan on alkuvuonna tullut enemmän korkotukilainahakemuksia kuin koko viime vuonna yhteensä. Näin saadaan rakennusalalle töitä ja tyydytettyä joidenkin ryhmien asumistarpeita varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Mutta vain joidenkin. Aran tuet on nykyisin suunnattu pelkästään vuokra- ja asumisoikeusasumisen tukemiseen. Kuitenkin suomalaisista noin 70 prosenttia asuu ja haluaa asua omistusasunnoissa.  

Omistusasumisen parhaita puolia on se, että omaa asuntoa saa muokata mieleisekseen. Useimmilla ihmisillä on voimakkaita mielikuvia ja haaveita siitä, millaisessa kodissa he haluavat asua. Tämä on myös syy siihen, että niin moni haaveilee omakotitalosta. Nykyisen mallin mukaan rakennetuissa kerrostaloasunnoissa vaikutusmahdollisuudet ovat paljon vähäisemmät.  

Kuitenkin vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että tiivis kaupunkimainen kerrostalorakentaminen on ilmastonmuutoksen kannalta oleellisesti parempi ratkaisu kuin kaupunkien levittyminen laajoiksi pientaloalueiksi. Pientaloasuminen tuntuu nuorista perheistä kätevältä, kun lapset ovat aivan pieniä ja heidät voi päästää omalle pihalle vapaasti leikkimään. Tilanne on toinen, kun lapset kasvavat suuremmiksi ja alkavat kaivata seuraa ja harrastuksia ja kun lapsia hoitanut vanhempi palaa pitkiltä vanhempainvapailta takaisin työhön. Arki kuluukin autoillessa eikä suinkaan omasta pihasta nauttiessa. Ikäihmisille, yksin asuville ja yksinhuoltajille pientaloasuminen on usein liian yksinäistä. On myös ihmisiä, jotka arvostavat enemmän tiiviin kaupungin palveluja, harrastusmahdollisuuksia ja kulttuuritarjontaa kuin oman talon rauhaa ja rasituksia.

Silti kaupunkimaista kerrostaloasumista arvostavien ei tarvitse luopua omanlaisensa kodin rakentamisen haaveista. Suomessakin on viriämässä ryhmiä, jotka tähtäävät asukaslähtöiseen kerrostalorakentamiseen. Tällainen toimintamalli kääntää nykyisen rakentamisprosessin päälaelleen. Sen sijaan, että liiketaloudellisin periaattein toimiva rakennuttaja hankkii tontin ja rakennuttaa siihen talon, jonka asunnot myydään lopuksi asukkaille kovilla voitoilla, ryhmärakentamisessa ryhmä samanhenkisiä ihmisiä lyöttäytyy yhteen, hankkii tontin, suunnittelijan sekä rahoituksen ja perustaa osakeyhtiön, joka sitten rakennuttaa kerrostalon ja siihen asukkaiden tarpeita ja toiveita vastaavat asunnot.

Tällaisella mallilla saavutetaan monia etuja. Tärkeintä on, että asukkaat ovat alusta lähtien vaikuttamassa talon ja asuntojen suunnittelun. Kokemus on osoittanut, että asukaslähtöisen suunnittelun tuloksena syntyy paljon rohkeampia ja innovatiivisempia tilankäyttöratkaisuja kuin rakennuttajavetoisissa hankkeissa, jotka suunnitellaan kasvotonta, keskimääräistä ostajaa varten. Sama koskee energiatehokkuutta – energiaa säästäviä investointeja tekevät herkemmin ne, jotka myöhemmin maksavat myös asumisen energiakustannukset. Myös mahdolliset yhteiskäyttötilat säästävät sekä rahaa että energiaa. Säästöä syntyy myös siitä, että voittoja tavoittelevia välikäsiä on vähemmän eikä asuntojen markkinointikustannuksia synny lainkaan.

Yhdessä taloa rakennuttavat ihmiset ovat usein toisilleen tuttuja, sukulaisiakin. Jos saman katon alla asuu ystäviä ja suvun jäseniä monessa polvessa, kaikenlainen keskinäinen huolenpito helpottuu, aikaa säästyy ja elämänlaatu kohenee. Yhteistä taloa rakentava ryhmä voi halutessaan suunnitella taloon yhteisötiloja, jolloin kerrostalo asukkaineen voi olla kuin pieni kylä, jonka seuraintaloon pääsee jalkojen kastumatta.

Tästä syntyy paitsi ekologisia myös merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. Tämä on huomattu Ruotsin ja Tanskan lisäksi esimerkiksi Saksassa, missä perheministeri Ursula von der Leyen on tämän vuoden alussa käynnistänyt 88 miljoonan euron ohjelman ”Monen sukupolven talojen” (Mehrgenerationenhäuser) tukemiseksi.

Tällaista yhteiskunnallista tukea tarvitaan myös Suomessa. Kerrostalon rakentaminen on pitkäkestoinen hanke ja sen suunnittelu on kallista. Harvalla omistusasujalla on mahdollisuutta rahoittaa yhtäaikaisesti kahta asuntoa usean vuoden ajan. Etenkin projektin alkuvaiheen rahoitukseen tarvittavat vakuusjärjestelyt voivat olla haasteellisia.

Aran rahoitustyökalujen joukossa on uusien asunto-osakeyhtiöiden rakentamiseen tarkoitettu korkotukilaina, mutta hallitus ei ole muutamaan vuoteen myöntänyt siihen määrärahoja. Nyt olisi korkea aika ottaa käyttöön myös tämä rahoitusmalli, ja suunnata sen käyttö vaikka yksinomaan asukaslähtöisille ryhmärakentamishankkeille. Pienellä siemenrahalla ja vakuuksilla saataisiin aikaan paitsi elvyttävää rakentamista, myös oleellisesti nykyistä houkuttelevampia kerrostaloasumisen vaihtoehtoja, ihmisten elämänlaatua parantavia ratkaisuja ja yhteiskunnallista säästöä.

Tämä olisi konkreettinen teko sen yhteisöllisyyden tueksi, mistä poliitikot niin mielellään puhuvat.

Salla Korpela, VTM

Koti kaupungissa ry – Hem i stan rf puheenjohtaja